Suomen MM-rallissa käy vuosittain satoja tuhansia katsojia ja se on myös yksi MM-sarjan suosituimmista ralleista. Vuonna 2026 kilpailu järjestetään jo 75. kerran.
Vuosien aikana Suomen MM-rallista on kasvanut yksi Pohjoismaiden tunnetuimmista tapahtumista. Ralli tunnetaan myös erittäin vaikeana ei-pohjoismaalaisille kuljettajille; vain seitsemän kuljettajaa muualta kuin Suomesta ja Ruotsista on pystynyt voittamaan rallin sen pitkässä historiassa. Ennen 1980-lukua lähtölista koostuikin merkittäviltä osin suomalaisista ja ruotsalaisista kuljettajista.
Suomen MM-ralli pidettiin vuonna 1951 nimellä Jyväskylän Suurajot (Jyväskylä Grand Prix).
Alunperin ralli oli oikea kestävyystapahtuma reitin kulkiessa aina Lapissa saakka. Ralli toimi myös modernin rallin eturintamassa, sillä kisa muodostui erikoiskokeista jo 1950-luvun puolivälissä. Kansainvälisen huomion kasvaessa rallista tuli vuonna 1959 Euroopan mestaruussarjan osakilpailu. Rallin MM-sarjan osakilpailuna Suomen MM-ralli toimi heti MM-sarjan perustamisesta alkaen eli vuodesta 1973.
1970-luvulla Suomen MM-rallin merkitys ja tunnettuus alkoivat kasvaa. Paikalliset rallisankarit kuten Hannu Mikkola, Markku Alen, Timo Salonen, Tommi Mäkinen ja Marcus Grönholm ovat historian menestyneimmät nimet, unohtamatta ruotsalaista Stig Blomqvistia.
Ensimmäiset Jyväskylän Suurajot ajettiin vuonna 1951
Heinäkuussa 1951 hyväksyttiin Pentti Barckin ehdotus järjestää vuosittain ralli Jyväskylässä. Historian ensimmäinen Jyväskylän Suurajot alkoi 1.9.1951.
1700km reitille kohti Rovaniemeä Kokkolan ja Oulun kautta lähti 26 osallistujaa. Maali sijaitsi Jyväskylässä. Rallin voittajalla Arvo Karlssonilla, autona Austin Atlantic, oli vähiten virhepisteitä ja hän ajoi reitin lähimmäksi tavoiteaikaa.
1952 Helsinki oli vaihtoehtoinen lähtöpaikka, ralliin osallistui 48 kilpailijaa. Voittaja Eino Elo oli ainut kuljettaja joka selvitti reitin, kiihdytys- ja jarrutuskokeet ilman virhepisteitä.
1953 Oulu lisättiin vaihtoehtoiseksi lähtöpisteeksi, ralliin osallistui 66 miehistöä. 2200 kilometrin reitille lähdettiin 2 minuutin välein.
1954 esiteltiin rallin kansainvälinen nimi “The Rally of the Thousand Lakes”. Tällä kertaa rallissa oli 11 lähtö kaupunkia, yksi myös Ruotsissa, Sundsvallissa.
1955 ralli otti harppauksen kohti nykyistä ralliformaattia. Rallin erikoiskokeiden määrä kasvoi 11 joka oli suurin erikoiskokeiden määrä Euroopassa. Elosta (Peugeot) tuli rallin ensimmäinen kaksinkertainen voittaja.
1956 ralli koostui jo 19 erikoiskokeesta (reitin pituus 1800km).
1957 rallin voitti ruotsalainen Erik Calsson (SAAB 93) ensimmäisenä ei-suomalaisena. Ulkomaalaisia kuljettajia osallistui ralliin ennätysmäärä.
1958 tapahtuman dokumentoi 20th Century Fox kun peräti seitsemän kuljettajaa ajoi ulos yön sumussa samassa mutkassa. Veljekset Osmo ja Eino Kalpala ottivat ennätyksellisen kolmannen voittonsa, autona Alfa Romeo Giulietta TI, joka oli ensimmäinen voitto italialaiselle automerkille.
1959 ralli oli osa EM-sarjaa. Ralli oli myös yksi neljästä ensimmäistä kertaa ajettavasta Suomen mestaruussarjasta.
1960 ralli kansainvälistyi entisestään ja lähes puolet 85 osallistujasta oli ulkomaalaisia. Myöhemmin 60-luvulla rallia dominoivat alkuperäiset “lentävät suomalaiset”. Rauno Aaltonen löi Pauli Toivosen voittotaistelussa 1961, kun Toivonen puolestaan voitti rallin 1962. 1962 osallistujia oli uusi ennätysmäärä, 104.
Parikymppisestä Simo Lampisesta tuli ensimmäinen kuljettaja, joka voitti Suurajot kaksi kertaa peräkkäin (1963 ja 1964). Ruotsin Tom Trana ajoi toiseksi molempina vuosina.
Harjoittelu tuli sallituksi 1965 ja vauhdit kasvoivat entisestään. Tämä toi haasteita myös järjestäjille. 1965 rallin järjestelyihin osallistui 1200 henkilöä, 1967 yli 2000 ja 1968 peräti yli 3000. Rallin suosion kasvaessa myös osallistujamääriä piti karsia, 1965 kilpailuun hyväksyttiin 130 osallistujaa 173 ilmoittautuneesta.
1966 kilpailuun hyväksyttiin mukaan kuljettajat, jotka olivat ajaneet maaliin vähintään kolmessa rallissa. Timo Mäkinen, joka oli jo voittanut Monte Carlo rallin, ajoi voittoon Mini Cooperilla 1965 ja uusi voiton 1966.
1967 Mäkinen päihitti Lampisen 8 sekunnilla. Tämä ralli muistetaan erityisesti valokuvista joissa Mäkinen ajaa Ouninpohjaa Minin konepelti auki.
Mäkisen kolmea peräkkäistä voittoa seurasi Hannu Mikkolan voitto 1968, autona Ford Escort TC.
1970 Suurajoissa ajettiin ennätykselliset 52 erikoiskoetta, yhteensä 460 erikoiskoe kilometriä. Arvioiden mukaan rallia seurasi penkoilla 350 000 – 500 000 katsojaa kun Mikkola nousi Mäkisen rinnalle kolmella perättäisellä voitolla.
1971 rallin voitti ruotsalainen kuljettaja kolmannen kerran kun Stig Blomqvist ajoi voittoon ennen Tapio Rauniota ja Markku Alenia.
1972 rallissa jaettiin huimat lähes 700 erikoiskoe kilometriä.
1973 ralli oli osa uutta MM-sarjaa. Ralli päättyi Fordin ja Timo Mäkisen voitonjuhliin. Voitto oli Mäkiselle ennätyksellinen neljäs ja ensimmäinen suomalaisen voittama MM-ralli.
1975 rallin reitti tuli salaiseksi ja ennakkotestaaminen oli hyvin rajoitettua. Nyt oli Mikkolan vuoro rikkoa ennätyksiä ja hän ajoi viidenteen voittoonsa Jyväskylässä. Toyotasta tuli puolestaan ensimmäinen rallin voittanut japanilainen automerkki.
1978 reitti suuntasi myös Kuopioon ja rallin 45 erikoiskokeesta 25 olivat uusia.
1979 ralliin osallistui ennätysmäärä kuljettajapareja, 150. MM-sarjassa jaettiin nyt mestaruuspisteitä kuljettajien lisäksi myös valmistajille. Markku Alen voitti rallin kolmannen kerran, autona Fiat.
1980 Jyväskylän keskustassa ajettava Harjun erikoiskoe palasi kisaohjelmaan.
Vaikka rallia hallitsivat edelleen pohjoismaalaiset kuljettajat tuli David Richardsista 1981 kolmas brittiläinen rallin voittanut kartanlukija.
1982 rallia saapui seuraamaan Ruotsin kuningas Carl XVI Gustav ja paikalla oli ennätykselliset 450 toimittajaa. Audi dominoi ja otti kaksoisvoiton järjestyksessä Mikkola -Blomqvist.
1983 osallistujalistan 180 autosta yli 100 joutui keskeyttämään. Mikkola päihitti jälleen Blomqvistin ja otti edelleen ennätyksellisen seitsemännen Jyväskylä voiton.
1984 katsojia kerrotaan olleen yli 500 000 ja ralli tapahtumasta vastasi 5000 toimitsijaa
Ari Vatasen voittaessa Peugeotilla. 1985 ja 1986 Peugeot jatkoi voittokulkuaan, voittavana kuljettajana Timo Salonen.
1985 Salonen varmisti Jyväskylässä myös maailmanmestaruuden kun sarjasta oli ajamatta vielä kolme osakilpailua. Lisäksi samaisena vuonna 1985 keksittiin Ralliradio Radio Jyväskylän toimesta, jonka jälkeen Ralliradio on palvellut kaikissa Jyväskylän ralleissa edelleenkin.
1988 muistetaan yhdestä tiukimmista voittotaisteluista kun Toyotan Juha Kankkunen johti Lancian Markku Alenia vain kahdella sekunnilla kun rallia oli ajettu 33/39 erikoiskoetta. Kankkunen kärsi moottoririkon seuraavalla pätkällä ja Alenista tuli ensimmäinen kuljettaja joka on voittanut saman MM-rallin kuusi kertaa.
1989 ruotsalainen Mikael Ericsson ajoi voittoon, ensimmäisenä ei suomalaisena 18 vuoteen.
1990 rallin 40-vuotisjuhlakilpailun reitti kävi Tampereella ja arvioiden mukaan rallia seurasi 450 000 – 500 000 katsojaa. Toyotan espanjalainen kuljettaja Carlos Sainz voitti rallin ja oli ensimmäinen voittoon pystynyt kuljettaja joka ei ollut suomalainen tai ruotsalainen.
Sainzin saavutus uusittiin pian kun voittoon ajoi ranskalainen Didier Auriol. Auriol oli saavuttanut ensimmäisenä ranskalaisena podium sijoituksen jo Jyväskylän debyytissään vuonna 1988. Kankkunen puolestaan ajoi toisen voiton kolmeen vuoteen vuonna 1993.
1994 Suurajot nimettiin uudelleen pääsponsorin mukaan; Neste 1000 Lakes Rally.
1997 rallin hallinnointi siirtyi AKK Sportsille, AKK-Motorsportin markkinointiyhtiölle. WRC tiimit palkitsivat rallin sen turvallisuudesta. Uusi yleisöerikoiskoe ajettiin Hippokselle jota seurasi mm. 1600 katsojaa kisoihin rakennetusta VIP-kylästä. Seuraavana vuonna tiimit valitsivat rallin vuoden ralliksi. Matkalla kolmanteen perättäiseen maailmanmestaruuteen, Tommi Mäkinen otti ennätyksellisen viidennen perättäisen voiton Suomen MM-rallissa.
Osallistujalistalta löytyi myös jääkiekkotähti Teemu Selänne, joka oli lopputuloksissa 33. vuonna 1997 ja 24. vuonna 1998.
2000 rallin 50-vuotisjuhlakilpailun voitti Peugeotin Marcus Grönholm. Grönholmin dominoidessa Jyväskylässä, 2002 englantilainen Richard Burns haastoi tallikaveri Grönholmin voittotaisteluun (Burns olisi ollut kolmas ei-pohjoismaalainen voittaja), mutta rikkoi autonsa johtoasemasta Ouninpohjan hypyssä. Seuraava ulkomaalainen voittaja olikin Fordin virolainen Markko Märtin 2003. Ensimmäistä kertaa rallin historiassa suomalaiset jäivät podiumin ulkopuolelle.
2004 ralli valittiin kolmannen kerran peräkkäin vuoden MM-ralliksi.
2005 Grönholmin rallin keskinopeus oli ennätyksellinen 122,86km/h joka on voimassa edelleen.
2007 Grönholm nousi voittojen määrässä tasoihin Mikkolan kanssa ja oli ensimmäinen kuljettaja joka on voittanut saman MM-rallin seitsemän kertaa.
2008 Sebastien Loeb kirjoitti nimen harvalukuiseen ei-pohjoismaalaisten voittajien listaan. Voitto oli ensimmäinen Citroenille sitten vuoden 1962 rallin.
2010 tapahtuma näki ison muutoksen, aikaisemmin kolmipäiväinen ralli ajettiin kahdessa päivässä päättyen lauantaina. Fordin Mikko Hirvonen ja Jari-Matti Latvala ottivat ensimmäiset voitot peräkkäisinä vuosina 2009 ja 2010.
2011 ja 2012 Loeb ajoi voittoihin ja oli ensimmäinen ei-suomalainen joka on voittanut rallin useamman kerran.
2014 ja 2015 voittoon ajoi Latvala Volkswagen Polo R WRC autollaan.
2017 Esapekka Lappi ajoi kotirallissaan uransa ensimmäisen MM-osakilpailuvoiton, autona Toyota Yaris WRC.
2018 ja 2019 rallit olivat Ott Tänäkin hallintaa
2020 Suomen MM-ralli jouduttiin perumaan maailmanlaajuisen pandemian, Covid-19 eli suomalaisittain koronaviruksen vuoksi. Valtiovalta kielsi yleisötapahtumien järjestämisen isoksi osaksi vuotta.
2021 Suomen MM-rallin 70-vuotisjuhlakilpailu, joka ajettiin poikkeukselliesti myöhään syksyllä, un pandemian väisymiestä voitiin olla varmempia. Kia ajettiin edelleen tiukojen turvatoimien saattelemana kuten MM-sarjan muutin kisat kyseisenä vuonna. Voittoon ylsi walesiläinen Elfyn Evans.
2022 Tänäkin hattutemppu – jälleen voitto meni nopealle virolaiselle!
2023 Elfyn Evans uusi voittonsa, kirjaten nimensä voittajaluetteloon toistamiseen. Kisan viimeinen erikoiskoe ajettiin Jämsässä Himoksella ja palkintojenjakoseremoniakin järjestettiin poikkeuksellisesti Jämässä.
2024 Kilpailuun ilmoittautui mukaan 80 kilpailijaa, joka on suurin kilpailija määrä sitten vuoden 2015. Suomalaisten edustus on hyvä, P1-luokan autoissa on mukana peräti kolme suomalaista kun luokassa on 10 autoa. Nuori Sami Pajari ajaa ensimmäisen P1-kisansa, kaksinkertainen maailmanmestari Kalle Rovanperä hakee yhä kotikisastaan ensimmäistä voittoaan. Esapekka Lappi on Hyundain miehistössä Suomi-eksperttinä. Kisassa on mukana peräti kolme jo maailmanmestaruuteen yltänyttä kuljettajaa: Kallen lisäksi lähtöviivalle asettuvat myös Sebastien Ogier ja Ott Tänak.
2025 Secto Rally Finland sai arvoisensa päätöksen, kun sunnuntaina ajettiin kahteen kertaan legendaarinen Ouninpohja, jonka vuoksi sunnuntai nimitettiinkin uudelleen – Ounintaiksi!
Toyota dominoi päätöspäivää historiallisin ottein ja valtasi kaikki viisi kärkisijaa – temppu, johon aiemmin on yltänyt vain Lancia Portugalissa vuonna 1990.
Kaikki oli kohdallaan: kirkas sää, tuhannet intohimoiset katsojat ja hurja taistelu niin pääluokassa kuin WRC2:ssakin, jossa Roope Korhonen ja Jari-Matti Latvala kävivät sekuntikamppailua aivan kalkkiviivoille asti – ja voitton vei nuori lupaus Roope Korhonen.
