AKK:n fysiikka-, ravinto- ja mentaalivalmennuksesta vastaava Tero Puustinen raottaa huippukuljettajien psyykkistä valmentautumista sekä niitä ratkaisevia tekijöitä, joilla erot kisan viimeisillä hetkillä tehdään.
-Psyykkisen valmennuksen tarpeeseen on vasta pikkuhiljaa alettu rallimaailmassa todella heräämään. Tehtävää riittää, mutta on ollut ilo huomata, että sen merkitys on noteerattu. Psyykkisellä valmennuksella voi saada aikaan massiivisia suorituskykyeroja. Tärkeää valmennuksessa onkin tiedostaa se, että omiin valmiuksiin voi vaikuttaa ja niitä voi kehittää. Jokaisella kuskilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, Puustinen taustoittaa.
-Optimaalinen tilanne olisi se, että kuskin päässä liikkuisi vain tavoite, välitavoitteet ja taktiikat, jotka kyseiselle pätkälle on asetettu. Psyykkisesti tavoitteen asettaminen ja niiden pitäminen mielessä on tärkeimpiä asioita ajaessa. Ajatukset lähtevät hyvin helposti karkailemaan esimerkiksi siihen, että pitäisi pysyä tiellä. Kun asiaa aletaan ajatella, ulosajo on todennäköisempi. Tavoitteet ovat senkin takia tärkeitä, että ajattelu pysyy siinä mitä haluamme saavuttaa, Puustinen kertoo.
Psyyke on osa kokonaisvaltaista suoritusta
Puustinen näkee fyysisen ja psyykkisen valmennuksen toisistaan erottamattomina.
-Tärkeään päivään valmistaudutaan fyysisesti, psyykkisesti sekö ravintoasioilla. Kaikki kilpailut valmistavat siihen, että kuski on kokonaisuudessaan valmis tähän kaikkeen. ”Tämä on isojen tekijöiden kokonaissumma”. Aivot adaptoituvat siihen kuormitukseen mitä teemme ja rallien ajaminen on kuskeille todella iso psyykkinen kuormitus. Aivot pitää saada tottumaan lajin vaatimiin psyykkisiin kuormituksiin ja siihen myös psyykkisessä valmennuksessa keskitytään, Puustinen summaa.
Mitä kisan viimeisenä päivän kuljettajan pitäisi nimenomaan psyykkisestä näkökulmasta tehdä?
– Keskittymiskyky ja ravitsemus ovat tärkeimmistä tulokseen vaikuttavista tekijöistä. Rallin ajamisen itseluottamus tulee onnistumisten kautta ja sitäkin voidaan harjoituttamaan. Tilanteiden nollaus, kuten negatiiviset asiat on pystyttävä jättämään nopeasti taakseen ja on kyettävä keskittymään seuraavaan nuottiin ja mutkaan. Jos edelliset jäävät kaivertelemaan, seuraavakin tilanne jää helposti päälle, Puustinen pohtii.
-Yksi isoimmista psyykkisen valmennuksen tekijöistä on tunteiden hallinta, jota pystytään harjoittelemaan. Välillä joku asia saattaa jäädä kismittämään ja tunteet mahdollisesti alkavat laukata. Tällöin tunne ja järki tulisi pitää mahdollisimman hyvin tasapainossa. Jos siis huomaa, että tunteet alkavat viemään mennessään, tulee laittaa jäitä hattuun, Puustinen muistuttaa.
Mitä ominaisuuksia Neste Rallin tulevalla voittajalla tulee erityisesti olla?
-Keskittymiskyky on huippu-urheilussa yksi tärkeimmistä tekijöistä. Myös jo mainittu tunteiden hallinta on suuressa roolissa sekä flow-tilaan pääseminen, joka rakentuu keskittymiskyvyn harjoittelun kautta. Flow-tila on keskittymiskyvyn huipentuma. On tärkeää ymmärtää mitä tila on, jotta siihen on helpompi päästä. Kokonaisuudessaan tavoitteiden asettaminen ja sisäisen puheen hallitseminen sekä näiden osaava hyödyntäminen ovat merkityksellisiä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että yksilöillä on paljon erilaisuuksia. Mikäli yksilöllä on jokin tietty rajoittava tekijä, tulee tähän puuttua enemmän ja panostaa lisää, Puustinen tarkentaa.
Kisojen aikana valmennuksen tehtävä on Puustisen mukaan olla kuskien tukena ja turvana – valmentajille kuskit pääsevät avaamaan omia ajatuksiaan ja sisäistämään.
-Kisakauden aikana ei lähdetä kehittämään massiivisia juttuja, vaan niihin keskitytään off-seasonilla. Vasta kisojen jälkeen alamme pohtia missä onnistuimme ja missä emme, sekä psyykkisen valmennuksen osuutta niihin, Puustinen summaa.
